Ajatuksia

Kurssin aikana mietin monesti, pystyykö alakoululainen suoriutumaan kaikista niistä työvaiheista ja ongelmista, joita vaatteiden valmistus toi mukanaan. Ainakin aikaa tulisi varata runsaasti ja luulen, ettei yhden opettajan resurssit riitä neuvomaan kokonaista luokkaa. Uskon tämän olleen syynä siihen, ettei omassa koulussani aikanaan valmistettu mitään vaatetta, sillä koulu oli hyvin pieni ja henkilökuntaa oli vähän.

Vaatteet ovat tarpeellisia kaikille ja niiden ominaisuuksista olisi hyvä tietää enemmänkin. Materiaalitestaus-kerralla mietin monesti, kuinka innoissaan oppilaat olisivat olleet siitä. Tällöin tietysti tulisi ottaa huomioon oppilaiden turvallisuus (tuli) sekä heidän omien vaatteidensa puhtaana pysyminen (vesi). Koska vaatteet ovat arkipäivää, voi vaatteen valmistaminen tuntua joko mukavalta tai vaihtoehtoisesti hyvin turhalta. Parhaimmillaan käsityön perusopetus tähtää sellaisten valmiuksien luomiseen, että perusopetuksessa ollut oppilas voi jatkaa työskentelyä ja elämyksien kokemista käsityössä (Porna,Väyrynen. 1993). Miten hienoa olisikaan, jos oppilas pystyisi myös jatkossa valmistamaan itse mieleisiään vaatteita ja saamaan onnistumisen kokemuksia? Ainakin itselleni tuli mahtava olo, kun itse tekemät housut päällä olisi kehdannut mennä jopa ihmisten ilmoille. Tekstiilityön tuottamistoiminnassa painotetaan esteettistä näkökulmaa (Hyvönen, Lindfors. 2001). Välillä esteettiyys vie liiankin suuren huomion työnteosta, kun painopiste voisi pikemminkin olla itse tekoprosessissa.

Tuunaustyö oli toisaalta kouluun sopivampi, toisaalta sen tekeminen saattaa olla myös haastavaa. Käyttämättömästä saatiin aikaiseksi tarpeellista, mikä on voi olla hieno, konkreettinen esimerkki lapsille kestävästä kehityksestä. Tämä teema on jatkuvasti esillä, mutta voi jäädä etäiseksi lapsille. Lisäksi luovuudelle jätettiin tässä työmuodossa enemmän tilaa. Käsitöiden tavoitteena voidaankin pitää  tutustumista esinetuotantoon ja suunnitteluun sekä kokonaisilmaisun kehittämistä oivalluksen ja kokeilun kautta (Porna,Väyrynen. 1993). Tällaisten taitojen harjoitteleminen on erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta.







Lähteet:

- Toim. Ismo Porna ja Pirjo Väyrynen. (1993). Taiteen perusopetuksen käsikirja. Helsinki: Suomen Kuntaliitto: Kuntaliiton painatuskeskus

- Toim./eds. Leena Hyvönen ja Eila Lindfors. (2001). Tehhään yhesä! Taide- ja taitokasvatuksen tulevaisuus. Oulun yliopistossa 23.-24.2.2001 pidetyn seminaarin esitelmät