Suunnitelmani ei ollut kovinkaan tarkka. Tiesin haluavani isot housut, joissa olisi tiukat ja leveät resorit vyötäröllä ja lahkeissa. Kangaskaupassa musta resorikangas muuttuikin pinkiksi, onpahan pirteät housut!
Oli yllättävän vaikeaa löytää kaava tavallisille oleskeluhousuille. Lopulta löysin ohjeen lyhyille housuille ja paremman puutteessa päädyin käyttämään kyseistä kaavaa, tosin pidennettynä versiona. Kaava on Suuresta Käsityölehdestä, marras-joulukuu 2009.
Olen aina luullut, että housuni ovat oikeaa college-kangasta, mutta ilmeisesti näin ei ole. Kangaskaupassa käteeni annettiin kangas, jota kutsuivat collegeksi. Se oli kovan tuntuista, ei niin mukavaa kuin olisin halunnut. Kuitenkin päätin sen olevan aivan hyvä tarkoitukseeni. Pelkäsin hieman kankaan vähäistä joustavuutta mikä oli aikalailla turhaa: housuista tuli niin isot ettei lisäjoustoa enää tarvittu.
Työssä riitti haastavia vaiheita. Jo pelkästään kaavojen piirtäminen ja leikkaaminen oli vaikeaa, koska ajattelin sen olevan millin tarkkaa puuhaa. Jos olisin tiennyt, ettei se ole niin tarkkaa, olisin ottanut hieman rennommin.
Toinen haaste oli resori. Kangasta oli aika vähän joten pelkäsin, ettei se riitä. Kuitenkin venytin ja venytin kangasta erityisesti lahkeissa ja sain kankaan riittämään. Resori toi lahkeelle muotoa ja teki housuista sopivan pituiset sekä itselleni (160cm) että poikaystävälleni (190cm) joka pääsi kokeilemaan housuja niiden ollessa kotona pääteltävänä. Resori siis antaa paljon anteeksi mikäli työssä on sattunut mittavirhe. Vaikka sen tekeminen on vaikeahkoa ja venyttäminen lapselle raskasta, voisi se olla hyvä "apuväline" myös koulumaailmassa. Vyötärön kohdalla yritin tehdä resorista yhtä napakan kuin lahkeissa, mutta se jäi vähän turhan väljäksi.
Itse saumurointi oli mahtavan helppoa ja nopeaa, joten se on varmasti hyvä väline alakoulussa. Housut itsessään valmistuivat hetkessä, suurimman osan ajasta vei pienien yksityiskohtien tekeminen sekä sen hahmottaminen, mitkä osat saumuroidaan kiinni toisiinsa. Nauhakujan sain housuihin helposti resooria tehdessä, ainoastaan kiristysnauhan ulostuloreikien teossa oli ongelmaa. Tarkoituksena oli reunustaa reiät metallisilla osilla, mutta huomasin resorikankaan olevan liian joustavaa tähän tarkoitukseen, sillä metalliosa tuli kankaasta läpi, vaikka olin silittänyt liimakankaan kyseiseen kohtaan. Kerttu neuvoi minulle, kuinka napinläpi tehdään ompelukoneella, mikä vaikutti hyvältä idealta. Lopputulos ei ihan ollut sellainen kuin olin suunnitellut, mutta tavoite saavutettiin. Lisäksi opin niin sanotusti ylimääräistä, mikä on aina hyvä juttu!
Ihan kaikkia saumoja en saanut tehtyä yhdellä kertaa, sillä pidin työtä välillä väärässä kohdassa. Pääteltävää oli siis vähän tavallista enemmän, mutta kätevästi langanpätkät piiloutuivat työhön.
Toinen haaste oli resori. Kangasta oli aika vähän joten pelkäsin, ettei se riitä. Kuitenkin venytin ja venytin kangasta erityisesti lahkeissa ja sain kankaan riittämään. Resori toi lahkeelle muotoa ja teki housuista sopivan pituiset sekä itselleni (160cm) että poikaystävälleni (190cm) joka pääsi kokeilemaan housuja niiden ollessa kotona pääteltävänä. Resori siis antaa paljon anteeksi mikäli työssä on sattunut mittavirhe. Vaikka sen tekeminen on vaikeahkoa ja venyttäminen lapselle raskasta, voisi se olla hyvä "apuväline" myös koulumaailmassa. Vyötärön kohdalla yritin tehdä resorista yhtä napakan kuin lahkeissa, mutta se jäi vähän turhan väljäksi.
Itse saumurointi oli mahtavan helppoa ja nopeaa, joten se on varmasti hyvä väline alakoulussa. Housut itsessään valmistuivat hetkessä, suurimman osan ajasta vei pienien yksityiskohtien tekeminen sekä sen hahmottaminen, mitkä osat saumuroidaan kiinni toisiinsa. Nauhakujan sain housuihin helposti resooria tehdessä, ainoastaan kiristysnauhan ulostuloreikien teossa oli ongelmaa. Tarkoituksena oli reunustaa reiät metallisilla osilla, mutta huomasin resorikankaan olevan liian joustavaa tähän tarkoitukseen, sillä metalliosa tuli kankaasta läpi, vaikka olin silittänyt liimakankaan kyseiseen kohtaan. Kerttu neuvoi minulle, kuinka napinläpi tehdään ompelukoneella, mikä vaikutti hyvältä idealta. Lopputulos ei ihan ollut sellainen kuin olin suunnitellut, mutta tavoite saavutettiin. Lisäksi opin niin sanotusti ylimääräistä, mikä on aina hyvä juttu!
Ihan kaikkia saumoja en saanut tehtyä yhdellä kertaa, sillä pidin työtä välillä väärässä kohdassa. Pääteltävää oli siis vähän tavallista enemmän, mutta kätevästi langanpätkät piiloutuivat työhön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti