torstai 31. lokakuuta 2013

Kirjonta osana possua

Työhön piti sisällyttää kolme käsinkirjontaa ja yksi konekirjonta. Käytin työssäni pykäpistoja, linnunsilmäpistoja ja tikkipistoja sekä teholankakirjontaa.


Pykäpisto ei pistona ole vaikea, mutta sen avulla koristekankaiden kiinnittäminen oli haastavaa. Toisaalta possun olemukseen sopii, etteivät kaikki pistot ole identtisiä toistensa kanssa. Vaikka tekeminen oli vaikeaa, onnistui kiinnittäminen mielestäni hyvin


Seuraavaksi piti miettiä, miten muut kirjonnat sisällyttäisin työhöni. Aloin miettiä jotain tyttömäistä ja söpöä ja selailin netistä erilaisia pistoja. Silmääni osui linnunsilmäpisto ja siitä tehty kukka. Se vaikutti hyvältä idealta, joten kirjoin pistoilla kukan possun oikeaan jalkaan. Tein kirjonnan täyttämättömään jalkaan ja välillä tuntui, että olisi ollut helpompaa jos jalassa olisi ollut täytettä. Lopulta kukka onnistui kuitenkin vallan mainiosti.



Jalka paikoillaan




Olin päättänyt tehdä konekirjonnan possun vartaloon koska ajattelin, että sen toteuttaminen on helpompaa possun isoimpaan osaan. Konekirjonnan harjoituskerroista teholankakirjonta jäi mieleeni yksinkeraisena mutta tyylikkäänä tapana kirjoa. Siispä jatkoin söpö-teemaani ja tein possun takapuoleen sydämen. Olin oikein tyytyväinen lopputulokseen.


Kolmas käsinkirjonta tuli vasempaan jalkaan. Aloin miettiä jotain geometrista kuviota, jonka voisin jalkaan kirjoa. Päädyin kuitenkin vain koristelemaan napin ympäryksen tikkipistoilla. Tikkipistojen tekeminen oli helppoa ja ehdottomasti mieluisin käsinkirjonta.




Innostuin tikkipistosta todenteolla ja päätin purkaa kaulan aikaisemman kiinnityksen ja kiinnittää kaulan uudestaan tikkipistoilla. Tämä oli hyvä ratkaisu: nyt kaula on jämäkästi paikoillaan ja jälki on aikaisempaa huomattavasti siistimpi.


Täytin possun mahan sauman kohdalta ja sauma jäi hieman epäsiistiksi. Mieleeni tuli kokeilla tikkipistoa myös mahaan, jotta lopputulos olisi huolitellumman näköinen. Ratkaisu oli hyvä, sillä saumasta tuli siistimpi ja kokonaisuudesta parempi, kun muissa kirjonnoissa ja korvissa oleva punainen väri toistuu nyt myös mahassa.


Oli hyvä, että kirjontatekniikoita piti käyttää työssä. Vaikka ne tuntuivat aluksi turhilta, täydensi jokainen kirjonta lopputulosta ja toi possuun hauskoja yksityiskohtia. Ainakin näin kokemattomalle kirjonta tuotti tietysti aikalailla ylimääräistä työtä, mutta ainakin purkamisen ja uudelleen tekemisen kierteen jälkeen tekniikat jäivät hyvin mieleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti